Etäiset kaiut

Alue sisältää keskustelua kirjoista. Juonipaljastukset ovat mahdollisia!

Etäiset kaiut

ViestiKirjoittaja Aurinkomursu » 23.08.2017 19:29

Jo esinäytöksessä päästään Synkkään Metsään. Myönnän olevani pettynyt Murattitassun ja Haukahallan tapaamisiin. Missä edes on kerrottu, että Synkän Metsän asukkaat osaavat vaihdella unien ympäristöjä? Pettymyksen korvasi Närhisulan, Keltahampaan ja Täplälehden pikainen seikkailu Synkässä Metsässä. Keltahampaan tuntemuksia kuvailtiin jopa paremmin kuin Keltahampaan salaisuudessa! Tuntuikin typerältä, että Närhisulka reagoi näin: "Siinä on Lehtilampi numero kakkonen! Oon niin pettyny tohon tyyppiin!"
Oli helpottavaa, että Tulitähti sai vihdoin kolmikon selville. Loputon salailu alkoi loppuen lopuksi kyllästyttää.
Puun kaatumisella saatiin mukavasti uudenlaista draamaa kehiin. Olen Hiiriturkin kanssa samaa mieltä siitä, että hän oli syypää Pitkähännän kuolemaan. Onko yksi hiiri muka niin tärkeä, että se on pakko saada vaikka kuoleman uhalla?! Varpuloisteen halvaantumiselle nostan hattua, se teki hahmosta sympaattisen. Monet sanovat Millin reagoinnin olevan aiheetonta, mutta itse olen eri mieltä. Kyllä oman pennun halvaantuminen on kova paikka.
Tiikerisydän aiheutti ristiriitaiset fiilikset. Vaikutti ihan mukavalta sählääjältä, joten en tiedä, pitäisikö uskoa tämän joutuneen Tiikeritähden manipuloinnin kohteeksi.
Ja miksiköhän Kukkasateesta piti tehdä Murattitassu-vihaaja? Tälle "kiusaajalle" kunnon motiivi(t), kiitos.
"Meillä kaikilla on heikkoutemme. Mutta me voitamme ne. Ja joskus juuri heikkoudet tekevät meistä sen mitä olemme."
— Pitkätähti (Pitkätähden kosto, s. 486)
Kuva
Aurinkomursu
Oppilas
 
Viestit: 20
Liittynyt: 06.12.2016 15:20
Paikkakunta: Turku

Re: Etäiset kaiut

ViestiKirjoittaja Nekku-chan » 15.02.2018 11:37

Ite tän kirjan pääsin vasta vähän aikaa sitten lukemaan ja pakko sanoa, että oon itekkin tosi pettynyt siihen lyhyeen vierailuun Pimeyden metsässä. Siitä olisi voinut ehkä tehdä ainakin hieman pidemmän ja jollain tapaa jännittävämmän. Nehän pääsi hyvin helposti lähtemään sieltä pois, joku pieni tappelu olis ehkä ollut se, mitä itse odotin.
Ennenki on tehty, mut ei koskaan näin.
Me tullaan kohti ja juostaan päin.

Lainaus; Pokataan saalis - PSRT ft. Mikaveli
Avatar
Nekku-chan
Alfa
 
Viestit: 16
Liittynyt: 27.09.2016 14:55
Paikkakunta: Joku pusikoitunut paikkakunta, joka täyttyy loma-asunnoista

Re: Etäiset kaiut

ViestiKirjoittaja Aurinkomursu » 22.03.2018 15:01

Nekku-chan kirjoitti:Ite tän kirjan pääsin vasta vähän aikaa sitten lukemaan ja pakko sanoa, että oon itekkin tosi pettynyt siihen lyhyeen vierailuun Pimeyden metsässä. Siitä olisi voinut ehkä tehdä ainakin hieman pidemmän ja jollain tapaa jännittävämmän. Nehän pääsi hyvin helposti lähtemään sieltä pois, joku pieni tappelu olis ehkä ollut se, mitä itse odotin.

Itse siis tuossa "aloitusviestissä" arvostelin Murattitassun harjoitteluvierailuja, mutta kun tarkemmin ajatellaan, ei se parantajienkaan vierailu ollut kovin ihmeellinen.
"Meillä kaikilla on heikkoutemme. Mutta me voitamme ne. Ja joskus juuri heikkoudet tekevät meistä sen mitä olemme."
— Pitkätähti (Pitkätähden kosto, s. 486)
Kuva
Aurinkomursu
Oppilas
 
Viestit: 20
Liittynyt: 06.12.2016 15:20
Paikkakunta: Turku


Paluu Kirjat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa

cron